Kuhankuonossa Juoksutiimi on käynyt ennenkin ja reissu muistetaan erityisesti "pienoisesta" eksymisestä, joka johti muutaman kilometrin extra taivallukseen :D sekä tietysti Vilin esittämästä, euroopan komeimmasta, suopulppauksesta!
Tommin edelleen matkustellen ja Jaakon ollessa kotona sairaan poikansa kanssa, suuntasi kuhankuonoon taas tuttu jengi: Gisella, Visa, Vili ja Juha.
Tiimin tavoitteena oli juosta ns. Vajosuon vaellus, jonka pituus oli n.30km. Reitti oli siis jo tuttu viime vuodelta ja tällä kertaa tavoitteena oli olla eksymättä kertaakaan...viime vuonna se maksoi n.5km ylimääräistä epätietoisuuden tuskaa!
Matkaan päästiin ja aika nopeasti tulikin selväksi, että lähes jokaisen tiimiläisen reisissä painoivat pääsiäisenä nautitut pashat, mämmit ja suklaat..."virvokkeista" puhumattakaan. Jo 5km kohdalla oli havaittavissa pienoista epätoivoisuutta siitä, saataisiinko lenkkiä vietyä kunnialla loppuun asti. Ainoastaan kippari Heino jaksoi valaa uskoa epätoivon valtaamiin kitisijöihin.
Ja siitähän se sitten alkoi sujumaan. Kilometri toisensa jälkee alkoi meno tuntua aina vaan paremmalta. Polulla oli hyvät opasteet, joita seuraamalla pysyttiin hienosti reitillä. Muutaman kerran jouduttiin turvautumaan karttapalveluun, mikä osoittautuikin erittäin hyväksi apuvälineeksi. Suosittelemme käyttämään sivustoa: www.retkikartta.fi Sieltä löytyy näppärästi polkukartastoa.
Kuhankuonon polut olivat erittäin hyvässä kunnossa ja suurinosa pitkospuistakin oli vaihdettu (tai oltiin vahtamassa) uusiin. Ainoastaan muutama isompi suonylityspaikka jouduttiin kahlaamaan nilkkoja myöten vedessä. Toisaalta se vaan vähän piristi oloa! Mutta olihan se PILUN LIUKAS!!!
Ainoan miinuksen voi heittää koiria ulkoiluttaville kanssa vaeltajille. Mukavaahan se on, että polulla tapaa muitakin ihmisiä, mutta kun vastaan tulee hirven kokoinen saksanpaimenkoira ja tajuat että tuo irvistys ei kyllä ole hymyä, niin se säpsähdys saa verisuonissa sellaisen tsunamin, että sydän hakkaa epätahdissa vielä seuraavana päivänäkin...remmiin ne pedot tai Vuorinen rupeaa myymään puukkoja!
30km tuli vihdoin juostua ja aivan mahtavalta tuntui! Jos viime vuoteen verrataan, niin juoksutiimi on tässä vaiheessa kautta valovuoden edellä. Sen verran kepeästi kaikillla kulki.
Ens viikonloppuna edessä on juoksutiimin ensimmäinen: TUPLA VIIKONLOPPU, johon kuuluu Bodom -järven valloitusta sekä nuuksion kansallispuiston möyhimistä. Sieltä ei viime vuonnakaan selvitty ilman eksymisiä joten katsotaan miten tänä vuonna käy! Tässä vielä muistin virkistykseksi pätkää viime vuoden lenkuralta! Mukavaa urheilun täyteistä viikkoa taas kaikille!
No comments:
Post a Comment