Odotus on raastavan pitkä sillä kisa juostaan vasta 23.-25.9.2016
Destination
Tuesday, April 12, 2016
Its official!!!
Nyt se on lyöty lukkoon! Team TOTI suuntaa tänä vuonna Pohjois-Espanjaan, Ultra Pirineulle!
Wednesday, October 7, 2015
Vaarojen Maraton ja Jaakon UTGS 2015
Juoksukausi alkaa vedellä viimeisiään, mutta ihan vielä ei TOTI:laisia päästetä talviunille.
Viime viikonloppu oli vilkas jouksutapahtumien osalta. Vili ja Visa kävivät testaamassa Kolin vaarat 3 vuoden tauon jälkeen ja Jaakko otti siivet alleen ja lensi Espanjan lämpöön, Ultra Trail Guara Somontano 102 km kilpailuun pyreneille. Jaakon loppuaika maalissa oli 15:34:10!!! Mahtavaa Jazka!!!
Tässä hieman Visan ajatuksia vaaroilta:
Vaarojen Maraton siis kisattiin Kolin vaaroilla lauantaina 3.10.2015
Tämän vuoden tapahtumaan TOTI:laisista mukaan lähti Vili ja Visa, joille juuri tämä kilpailu on erityisen tärkeä. Vuonna 2012 joustu Vaarojen Maraton oli molemmille herroille ensimmäinen maraton sekä polkujuoksutapahtuma ikinä! Neitsyys menetettiin siis Kolilla, eikä paljon parempaa paikaa sille olisi voinut toivoakaan!
Muistot kolmen vuoden takaisesta juoksusta olivat ihanan tuskaiset, eikä tälläkään kertaa tarvinnut pettyä! Kolin vaarat ovat ihanteellinen paikka järjestää polkujuoksutapahtuma, ei pelkästään sen maisemien vuoksi, vaan vaihtelevan maastonsa ansiosta.
43km matkalle sattuu niin kattava valikoima erilaista maastoa, että juoksijoilta vaaditaan keskittymistä alusta loppuun saakka. Alkupätkä on ihanteellista metsäpolkua, jossa oman paikkansa löytämiseksi on pidettävä suhteellisen kovaa vauhtia. Ohituspaikat ovat vähissä ja porukkaa polulla piisaa. Välillä ohituksia tehdään pientareen puolelta niin että sammal vain pölisee!
Reitin varrella päästään myös juoksemaan jonkin matkaa soita ylittävillä pitkospuilla, vesistö ylitetään veneellä tai lautalla, noustaan ylös vaaroille ja sitten lasketellaan taas alas. Juoksun puolivälissä polut ovat niin täynnä kiviä ja juurakkoa, että sopivan askeleen löytäminen on lähes mahdotonta. Koko ajan saa vaihdella rytmitystä ja poukkoilla löytääkseen sopivan välin juoksutossulle. Mikäs sen hienompaa!!!
Kuva: Karri Pasanen, 2015
Tässä hyvä kuva Vaarojen poluista. Kiviä ja juurakkoa piisaa. Kuva: Karri Pasanen, 2015
Yövyimmme Kolin Sokos hotellissa, jonne saavuimme perjantaina hieman ennen puoltayötä. Hampaitten pesu ja yöpuulle. Launtai aamuna herätys oli jo 06.00 ja siitä paineltiin samantien aamupalalle. Puurot, kahvit ja pekonileivät naamariin ja eikun valmistautumaan lähtöön. Meidän lähtö oli suunniteltu alkavaksi 9.10 joten hyvin oli aikaa valmistautua. Tykkään laittaa kamat päälle rauhassa ja pikkuhiljaa touhuten. Jalkapallojoukkueen pukukopissa opittu rutiini toteuttaa itseään myös juoksuharrastuksen parissa. Istutaan kopissa ennen peliä ja laitellaan varusteita päälle. Välillä olet keskittyneenä omissa oloissasi, välillä heitetään äijien kanssa "jerryä" ja naureskellaan pieruvitseille :D tällä kertaa Viljami hoiti otsonoinnin!
Lämpötila ulkona oli n. +4 astetta, joten pientä arpomista varusteiden kanssa oli. Päädyin kuitenkin laittamaan pitkähihaisen, teknistämateriaalia olevan paidan, siihen päälle t-paita, päähän kisa buffi, jalkaan pitkät trikoot ja niiden alle ZeroPointin säärystimet. Ne on jo vakiokalustoa. Ilman en enää juokse! Selkään Nathanin juomareppu, joka oli ensimmäistä kertaa pitkällä juoksulla mukana. Aikaisemmin camelpackia käyttäneenä voin todeta, että Nathanin reppu istui todella hyvin! Ei hiertänyt eikä hölskynyt ja ennen kaikkea tuntui todennä kevyeltä selässä. Niistä iso peukku!
Omat varusteet valmiina lähtöön!
Lähtöalue
3,2,1, ja matkaan! Oma juoksuni lähti hyvin liikkeelle ja fiilis oli todella hyvä. Lähdettiin Vilin kanssa rivakasti liikkeelle ja tavoitteena oli päästä alussa mahdollisimman monen juoksijan ohi. Muutaman kilometrin jälkeen tiemme erkanivat jossain alamäen ruuhkassa. Seuraavaksi nähtiinkin vasta maalissa. Juoksu tuntui vähän liiankin hyvältä ja ensimmäisellä juomapisteellä mietinkin, että onkohan tässä tultu omaan vauhtiin nähden vähän liiankin kovaa...kuoppasin ajatuksen ja juoksin oman fiilikseni mukaan. Niin kauan kun tuntuu hyvältä, niin annetaan palaa vaan. Hienostihan se menikin n.25km kohdalle jonka jälkeen matkanteko alkoi tuntua raskaammalta joka askeleella. Lonkankoukistajat ja pakarat alkoivat pikkuhiljaa huutaa hoosiannaa ja pientä nykimistä siellä täällä kramppien merkiksi. Nappasin hieman suolaa kiduksiin ja sain pidettyä krampit loitolla. Kipu kuitenkin yltyi koko ajan kovemmaksi ja viimeisellä 10km sai psyykata itseään oikeen urakalla ettei "lönköttely" muuttunut kävelyksi. Kroppa huusi koko ajan pysähtymään...et sä jaksa enää...kävele vähän...
Jostain kumman syystä sain itseni pidettyä liikkeessä loppu matkan vaikka kaikki jyrkemmät ylämäet olikin pakko kävellä. Loppumatkan kirittäjäksi valitsin erään pitkätukkaisen juoksijan, jonka olin päättänyt ohittaa vielä ennen maalia. Samaisen kaverin kanssa oltiin sahattu edestakaisin monta kilometriä. Muutaman kerran ohitin hänet ja olin saanut kunnolla etumatkaa... meni tovi ja pitkätukka paineli ohi niin kovaa etten pysynyt millään perässä. Lopussa reitti oli vaihtelevasti hiekkatietä ja jyrkkää ylä- ja alamäkeä. Viimeisessä nousussa tunsin tilaisuuteni tulleen! Kaveri oli enää n.20m minua edellä kun haistoin luovuttamisen merkkejä! Askel askeleelta sain hilattua etumatkaa kiinni ja juuri kun oli muutaman metrin päässä, alkoi kaverilla ilmeisesti jalat kramppailemaan. Vaihdoin kakkoselle ja "kaasuttelin" ohi! Maalissa oli mahtava fiilis! Olin selättänyt kivut ja sain vielä tärkeän henkisen päänahan viimeisillä metreillä. Edellisen juoksun aikani oli 6:06 ja se vaihtui kertaheitolla 5:22:een! Vili saapui maaliin ajassa 6:09 ja paransi myös aikaansa 20 minuutilla. Siitä oli mukava painella lounastamaan hotellin ravintolaan ja jälkiruoka "pirtelölle" alakerran Spa-osastolle. Kiitos Koli, oli nastaa!!!
Vili saapui maaliin väsyneenä mutta onnellisena!
Viime viikonloppu oli vilkas jouksutapahtumien osalta. Vili ja Visa kävivät testaamassa Kolin vaarat 3 vuoden tauon jälkeen ja Jaakko otti siivet alleen ja lensi Espanjan lämpöön, Ultra Trail Guara Somontano 102 km kilpailuun pyreneille. Jaakon loppuaika maalissa oli 15:34:10!!! Mahtavaa Jazka!!!
Tässä hieman Visan ajatuksia vaaroilta:
Vaarojen Maraton siis kisattiin Kolin vaaroilla lauantaina 3.10.2015
Tämän vuoden tapahtumaan TOTI:laisista mukaan lähti Vili ja Visa, joille juuri tämä kilpailu on erityisen tärkeä. Vuonna 2012 joustu Vaarojen Maraton oli molemmille herroille ensimmäinen maraton sekä polkujuoksutapahtuma ikinä! Neitsyys menetettiin siis Kolilla, eikä paljon parempaa paikaa sille olisi voinut toivoakaan!
Muistot kolmen vuoden takaisesta juoksusta olivat ihanan tuskaiset, eikä tälläkään kertaa tarvinnut pettyä! Kolin vaarat ovat ihanteellinen paikka järjestää polkujuoksutapahtuma, ei pelkästään sen maisemien vuoksi, vaan vaihtelevan maastonsa ansiosta.
43km matkalle sattuu niin kattava valikoima erilaista maastoa, että juoksijoilta vaaditaan keskittymistä alusta loppuun saakka. Alkupätkä on ihanteellista metsäpolkua, jossa oman paikkansa löytämiseksi on pidettävä suhteellisen kovaa vauhtia. Ohituspaikat ovat vähissä ja porukkaa polulla piisaa. Välillä ohituksia tehdään pientareen puolelta niin että sammal vain pölisee!
Reitin varrella päästään myös juoksemaan jonkin matkaa soita ylittävillä pitkospuilla, vesistö ylitetään veneellä tai lautalla, noustaan ylös vaaroille ja sitten lasketellaan taas alas. Juoksun puolivälissä polut ovat niin täynnä kiviä ja juurakkoa, että sopivan askeleen löytäminen on lähes mahdotonta. Koko ajan saa vaihdella rytmitystä ja poukkoilla löytääkseen sopivan välin juoksutossulle. Mikäs sen hienompaa!!!
Yövyimmme Kolin Sokos hotellissa, jonne saavuimme perjantaina hieman ennen puoltayötä. Hampaitten pesu ja yöpuulle. Launtai aamuna herätys oli jo 06.00 ja siitä paineltiin samantien aamupalalle. Puurot, kahvit ja pekonileivät naamariin ja eikun valmistautumaan lähtöön. Meidän lähtö oli suunniteltu alkavaksi 9.10 joten hyvin oli aikaa valmistautua. Tykkään laittaa kamat päälle rauhassa ja pikkuhiljaa touhuten. Jalkapallojoukkueen pukukopissa opittu rutiini toteuttaa itseään myös juoksuharrastuksen parissa. Istutaan kopissa ennen peliä ja laitellaan varusteita päälle. Välillä olet keskittyneenä omissa oloissasi, välillä heitetään äijien kanssa "jerryä" ja naureskellaan pieruvitseille :D tällä kertaa Viljami hoiti otsonoinnin!
Lämpötila ulkona oli n. +4 astetta, joten pientä arpomista varusteiden kanssa oli. Päädyin kuitenkin laittamaan pitkähihaisen, teknistämateriaalia olevan paidan, siihen päälle t-paita, päähän kisa buffi, jalkaan pitkät trikoot ja niiden alle ZeroPointin säärystimet. Ne on jo vakiokalustoa. Ilman en enää juokse! Selkään Nathanin juomareppu, joka oli ensimmäistä kertaa pitkällä juoksulla mukana. Aikaisemmin camelpackia käyttäneenä voin todeta, että Nathanin reppu istui todella hyvin! Ei hiertänyt eikä hölskynyt ja ennen kaikkea tuntui todennä kevyeltä selässä. Niistä iso peukku!
3,2,1, ja matkaan! Oma juoksuni lähti hyvin liikkeelle ja fiilis oli todella hyvä. Lähdettiin Vilin kanssa rivakasti liikkeelle ja tavoitteena oli päästä alussa mahdollisimman monen juoksijan ohi. Muutaman kilometrin jälkeen tiemme erkanivat jossain alamäen ruuhkassa. Seuraavaksi nähtiinkin vasta maalissa. Juoksu tuntui vähän liiankin hyvältä ja ensimmäisellä juomapisteellä mietinkin, että onkohan tässä tultu omaan vauhtiin nähden vähän liiankin kovaa...kuoppasin ajatuksen ja juoksin oman fiilikseni mukaan. Niin kauan kun tuntuu hyvältä, niin annetaan palaa vaan. Hienostihan se menikin n.25km kohdalle jonka jälkeen matkanteko alkoi tuntua raskaammalta joka askeleella. Lonkankoukistajat ja pakarat alkoivat pikkuhiljaa huutaa hoosiannaa ja pientä nykimistä siellä täällä kramppien merkiksi. Nappasin hieman suolaa kiduksiin ja sain pidettyä krampit loitolla. Kipu kuitenkin yltyi koko ajan kovemmaksi ja viimeisellä 10km sai psyykata itseään oikeen urakalla ettei "lönköttely" muuttunut kävelyksi. Kroppa huusi koko ajan pysähtymään...et sä jaksa enää...kävele vähän...
Jostain kumman syystä sain itseni pidettyä liikkeessä loppu matkan vaikka kaikki jyrkemmät ylämäet olikin pakko kävellä. Loppumatkan kirittäjäksi valitsin erään pitkätukkaisen juoksijan, jonka olin päättänyt ohittaa vielä ennen maalia. Samaisen kaverin kanssa oltiin sahattu edestakaisin monta kilometriä. Muutaman kerran ohitin hänet ja olin saanut kunnolla etumatkaa... meni tovi ja pitkätukka paineli ohi niin kovaa etten pysynyt millään perässä. Lopussa reitti oli vaihtelevasti hiekkatietä ja jyrkkää ylä- ja alamäkeä. Viimeisessä nousussa tunsin tilaisuuteni tulleen! Kaveri oli enää n.20m minua edellä kun haistoin luovuttamisen merkkejä! Askel askeleelta sain hilattua etumatkaa kiinni ja juuri kun oli muutaman metrin päässä, alkoi kaverilla ilmeisesti jalat kramppailemaan. Vaihdoin kakkoselle ja "kaasuttelin" ohi! Maalissa oli mahtava fiilis! Olin selättänyt kivut ja sain vielä tärkeän henkisen päänahan viimeisillä metreillä. Edellisen juoksun aikani oli 6:06 ja se vaihtui kertaheitolla 5:22:een! Vili saapui maaliin ajassa 6:09 ja paransi myös aikaansa 20 minuutilla. Siitä oli mukava painella lounastamaan hotellin ravintolaan ja jälkiruoka "pirtelölle" alakerran Spa-osastolle. Kiitos Koli, oli nastaa!!!
Vili saapui maaliin väsyneenä mutta onnellisena!
Wednesday, September 9, 2015
Nuuksio Classic Trail
Nuuksio classic Trail maratoni juostiin Nuuksion kansallispuistossa lauantaina 5.9.2015
Kisa oli osa isompaa kokonaisuutta: BUFF® Trail Tour Finlandia, johon kuuluu 7 osakilpailua ympäri Suomea. Nuuksion osakilpailu on jörjestyksessään toiseksi viimeinen. Jäljellä on enää Vaarojen maratoni, Kolilla. Team TOTI:sta kisaamassa olivat siis Juha ja Gisela.
Kuvan kaunis kansallispuisto tarjosi mahtavat puitteet kisan järjestämiselle vaikka vettä meilkein koko lauantain satoikin. Kisajärjestäjät olivat tehneet hyvää työtä niin lähtö/maalialueella, kuin reitilläkin. Polut olivat hyvin merkattu, juomapisteitä oli sopivasti ja lähes jokaisella kilometrillä oli kyltti, mistä näki jäljellä olevan matkan määrän. Tästä voidaan olla montaa mieltä mutta TOTI-laisia se ainakin ilahdutti. Peukku!
Suomen syksy ei armoa anna ja sen saivat juoksijatkin tuntea nahoissaan. Kirjaimellisesti nahoissaan. Juomapaikoilla päivystäessäni vastaan tuli juoksijoita yltäpäältä mudassa ja kyynerpäät verillä, sillä märkä juurakko ja kallion reuna ovat petollisen liukkaita sateella. Myös Gisekin sai osansa tästä. Jo ensimmäisellä juomapisteellä,11km kohdalla, oli Gisela aivan mudan peitossa. Pieni liukastuminen alamäessä ja siitä sitten laskettiin pers'liukua pienen matkaa. Loukkaantumisilta onneksi vältyttiin tälläkin kertaa. Huomiolle pantavaa tässä kaikessa kompuroinnissa ja liukastelussa on kuintenkin se, että lähes jokainen urheilija näytti nauttivan juoksusta. Pieni ruhje kyynerpäässä, kylmä vesisade tai kaatumisesta likaantuneet juoksutrikoot eivät paljon haitanneet! Päinvastoin! Ja näinhän se pitää ollakin. Polulle lähdetään vapaaehtoisesti ja jokainen on itse vastuussa siitä millaisella asenteella siellä mennään! Hieno asenne näytti kaikilla olevan!
TOTI-laisilta juoksu meni odotusten mukaisesti. Mystisistä polvikivuista kärsinyt Tikanmaan Paroni (Juha) paineli tasaisesti jurruttaen alusta loppuun saakka. Viimeinen 5km vielä ihan lentäen ;) Gisela pysyi koko ajan iskuetäisyydellä vaikka eroa tulikin muutamia minuutteja juomapisteiden välissä! Pieniä kramppeja molemmilla matkan aikana mutta ne pistettäköön sateisen maaston piikkiin. Hienoa!
Juha oli siis maalissa sijalla #178 ja Gisela omassa sarjassaan #51
Sateisesta kelistä huolimatta nuuksiossa nähtiin uusi reittiennätys! Rautaisessa kunnossa oleva Henri Ansio jätti viime vuoden voittajan Janne Monosen taakseen ja rymisteli maaliviivan yli ajassa 3:07:59! huikea aika näissä olosuhteissa. Mielenkiintoista nähdä koska nämä veijarit alittavat maagisen 3h rajapyykin...ehkä jo ensi vuonna? ;)
Lopuksi vielä hatunnosto (Lue: Bull Mentula) viimeisten joukossa juosseille kilpailijoille! Sen verran rankka sade/raekuuro iski Nuuksioon aivan juoksun loppumetreillä, että HUHU! Toi varmasti mukavan lisämausteen lopputaisteluun.
Kisa oli osa isompaa kokonaisuutta: BUFF® Trail Tour Finlandia, johon kuuluu 7 osakilpailua ympäri Suomea. Nuuksion osakilpailu on jörjestyksessään toiseksi viimeinen. Jäljellä on enää Vaarojen maratoni, Kolilla. Team TOTI:sta kisaamassa olivat siis Juha ja Gisela.
Kuvan kaunis kansallispuisto tarjosi mahtavat puitteet kisan järjestämiselle vaikka vettä meilkein koko lauantain satoikin. Kisajärjestäjät olivat tehneet hyvää työtä niin lähtö/maalialueella, kuin reitilläkin. Polut olivat hyvin merkattu, juomapisteitä oli sopivasti ja lähes jokaisella kilometrillä oli kyltti, mistä näki jäljellä olevan matkan määrän. Tästä voidaan olla montaa mieltä mutta TOTI-laisia se ainakin ilahdutti. Peukku!
Suomen syksy ei armoa anna ja sen saivat juoksijatkin tuntea nahoissaan. Kirjaimellisesti nahoissaan. Juomapaikoilla päivystäessäni vastaan tuli juoksijoita yltäpäältä mudassa ja kyynerpäät verillä, sillä märkä juurakko ja kallion reuna ovat petollisen liukkaita sateella. Myös Gisekin sai osansa tästä. Jo ensimmäisellä juomapisteellä,11km kohdalla, oli Gisela aivan mudan peitossa. Pieni liukastuminen alamäessä ja siitä sitten laskettiin pers'liukua pienen matkaa. Loukkaantumisilta onneksi vältyttiin tälläkin kertaa. Huomiolle pantavaa tässä kaikessa kompuroinnissa ja liukastelussa on kuintenkin se, että lähes jokainen urheilija näytti nauttivan juoksusta. Pieni ruhje kyynerpäässä, kylmä vesisade tai kaatumisesta likaantuneet juoksutrikoot eivät paljon haitanneet! Päinvastoin! Ja näinhän se pitää ollakin. Polulle lähdetään vapaaehtoisesti ja jokainen on itse vastuussa siitä millaisella asenteella siellä mennään! Hieno asenne näytti kaikilla olevan!
Fiiliksiä ensimmäiseltä juomapisteeltä!
Gise näyttää minkälainen kyhmyjoutsen lammessa uiskenteli...
(Kuva Nuuksio Classic Trailin fb-sivuilta)
Juha oli siis maalissa sijalla #178 ja Gisela omassa sarjassaan #51
Sateisesta kelistä huolimatta nuuksiossa nähtiin uusi reittiennätys! Rautaisessa kunnossa oleva Henri Ansio jätti viime vuoden voittajan Janne Monosen taakseen ja rymisteli maaliviivan yli ajassa 3:07:59! huikea aika näissä olosuhteissa. Mielenkiintoista nähdä koska nämä veijarit alittavat maagisen 3h rajapyykin...ehkä jo ensi vuonna? ;)
Kärkikolmikko: vas. Janne Mononen, Henri Ansio ja Jussi Nokelainen
(Kuva Nuuksio Classic Trailin fb-sivuilta)
Lopuksi vielä hatunnosto (Lue: Bull Mentula) viimeisten joukossa juosseille kilpailijoille! Sen verran rankka sade/raekuuro iski Nuuksioon aivan juoksun loppumetreillä, että HUHU! Toi varmasti mukavan lisämausteen lopputaisteluun.
Kunnon rankkasade yllätti juoksijat avian loppumetreillä!
(Kuva Nuuksio Classic Trailin fb-sivuilta)
Thursday, September 3, 2015
TEAM TOTI FINLAND
Juoksutiimillä on TOTIset paikat tulevana viikonloppuna!
Lauantaina 5.9.2015 starttaa perinteinen Nuuksio Classic Trail Marathon ja TOTI:laisista paikalle on tänä vuonna saatu mahtavan suorituksen Italiassa tehnyt Gisela, sekä aina rautaisessa kunnossa oleva lihaskimppu Juha.
Aivan uusiin maisemiin ei tiimiläisten tarvitse lähteä, sillä viime keväänä pidetty, tiimin perinteinen, HIKI-weekend pidettiin nimenomaan Nuuksion poluilla. Alla olevasta linkistä voi käydä verstelemässä muistoja:
http://viidentahdenreissu.blogspot.fi/2015/04/juoksutiimin-hiki-weekend-vol1.html
Vuonna 2014 järjestetyssä kisassa mukana olivat Tommi sekä Jaakko, joista jälkimmäinen pinkoi tuloslistalla sijalle #15. erinomaisella ajalla 3:56:12. Eroa voittajaan jäi rapiat 27min...
Katsotaan pystyykö joku tämän vuoden juoksijoistamme vastaamaan "Jaskan" pohja-aikaan :)
Tommin suoritus viime vuoden kisassa oli myös vahva. Aika oli 4:22:07 ja se oikeutti sijaan #44.
Tsemppiä Giselle ja Juhalle koitokseen!
-TOTI-
Lauantaina 5.9.2015 starttaa perinteinen Nuuksio Classic Trail Marathon ja TOTI:laisista paikalle on tänä vuonna saatu mahtavan suorituksen Italiassa tehnyt Gisela, sekä aina rautaisessa kunnossa oleva lihaskimppu Juha.
Aivan uusiin maisemiin ei tiimiläisten tarvitse lähteä, sillä viime keväänä pidetty, tiimin perinteinen, HIKI-weekend pidettiin nimenomaan Nuuksion poluilla. Alla olevasta linkistä voi käydä verstelemässä muistoja:
http://viidentahdenreissu.blogspot.fi/2015/04/juoksutiimin-hiki-weekend-vol1.html
Vuonna 2014 järjestetyssä kisassa mukana olivat Tommi sekä Jaakko, joista jälkimmäinen pinkoi tuloslistalla sijalle #15. erinomaisella ajalla 3:56:12. Eroa voittajaan jäi rapiat 27min...
Katsotaan pystyykö joku tämän vuoden juoksijoistamme vastaamaan "Jaskan" pohja-aikaan :)
Tommin suoritus viime vuoden kisassa oli myös vahva. Aika oli 4:22:07 ja se oikeutti sijaan #44.
Tsemppiä Giselle ja Juhalle koitokseen!
-TOTI-
Tuesday, June 23, 2015
This is it!
Helevata helevatta!
Nyt se on jo niin lähellä!!! Huomenna starttaa matka kohti Italiaa ja Cortinaa!
Vuosi tätä on odotettu ja nyt matkaa h-hetkeen on todella vähän.
Treenit on nyt treenattu ja näillä avuilla lähdetään tämän vuoden Lavaredo Ultra trailille ja Cortina trailille. Varusteet tsekattu ja laukut pakattu, nyt vaan nokka kohti kauden päätavoitetta.
Voit seurata reissun etenemistä instagramissa: #zproadtocortina ja #viidentähdenjuoksutiimi
@visriihi @jkheino @jazkamontana @giselavonporat @vililehto @thetommi
Liveseurannat molemmista juoksuista löytyvät juoksupäivänä kisajärjestäjän nettisivuilta: http://www.ultratrail.it/en/
sekä juoksijoiden omilta FB-sivuilta!!!
Nyt se on jo niin lähellä!!! Huomenna starttaa matka kohti Italiaa ja Cortinaa!
Vuosi tätä on odotettu ja nyt matkaa h-hetkeen on todella vähän.
Treenit on nyt treenattu ja näillä avuilla lähdetään tämän vuoden Lavaredo Ultra trailille ja Cortina trailille. Varusteet tsekattu ja laukut pakattu, nyt vaan nokka kohti kauden päätavoitetta.
Voit seurata reissun etenemistä instagramissa: #zproadtocortina ja #viidentähdenjuoksutiimi
@visriihi @jkheino @jazkamontana @giselavonporat @vililehto @thetommi
Liveseurannat molemmista juoksuista löytyvät juoksupäivänä kisajärjestäjän nettisivuilta: http://www.ultratrail.it/en/
sekä juoksijoiden omilta FB-sivuilta!!!
Tuesday, June 9, 2015
Helsinki Bootcamp
Levi Wellness Club ja Zero Point järjestivät 6.6.2015 Helsinki Bootcamp -tapahtuman Hietaniemen puistossa Helsingissä.
Tapahtuman tarkoituksena oli mainostaa Levi Wellness Clubin järjestämää Arctic Challenge -haasteottelua, sekä Juoksutiiminkin suosimia Zero Point kompressiotuotteita. Juoksutiimikin oli saanut kunnian päästä paikan päälle.
Paikan päällä minut otti vastaan Zero Pointin, Jussi Nurmi sekä Levi Wellness Clubin toimari, Leena Helin. Itse treenistä vastasi HULLU LAPPALAINEN, PT Laura Peippo ;)
PT Peippo ja clubin toimari Leena
Mahtavan treenin Laura vetikin!
Päivän treeni koostui erilaisista kehonpainotreeneistä ja niitä tehtiin yksin, yhdessä ja parin kanssa! Hienoa oli, että jokaisesta treenistä huokui tiimihenkisyys ja taistelu! Ilmassa oli hikeä, huutoa ja verta! Laura piiskasi porukkaa sellaisella innolla, että jos lakki olisi ollut päässä niin se olisi lentänyt kaaressa jorpakkoon! Tiimihengen luominen on oma taiteenlajinsa ja siinä kyllä onnistuttiin, sillä alussa hieman jännittynyt treeniporukka heitteli halauksia ja yläfemmoja treenin päätyttyä!
PT Peippo mukavuusalueellaan!
Arctic Challenge ei entuudestaan ollut minulle tuttu, joten olin mielenkiintoista kuulla ja nähdä mistä haasteottelussa oli kyse. Pakko myöntää, että ajatus Leville lähdöstä alkoi välittömästi kutittamaan! 10km Levin metsissä ja 10 haastetta sen varrella... ei kuulosta ollenkaan huonolta! Kisakalenterissa näyttää olevan sen verran tilaa, että reissua täytyy alkaa jo suunnittelemaan ;)
Mukavaa treeniviikkoa kaikille!
-Visa
Tapahtuman tarkoituksena oli mainostaa Levi Wellness Clubin järjestämää Arctic Challenge -haasteottelua, sekä Juoksutiiminkin suosimia Zero Point kompressiotuotteita. Juoksutiimikin oli saanut kunnian päästä paikan päälle.
Paikan päällä minut otti vastaan Zero Pointin, Jussi Nurmi sekä Levi Wellness Clubin toimari, Leena Helin. Itse treenistä vastasi HULLU LAPPALAINEN, PT Laura Peippo ;)
#ZPJussiNurmi
Mahtavan treenin Laura vetikin!
Päivän treeni koostui erilaisista kehonpainotreeneistä ja niitä tehtiin yksin, yhdessä ja parin kanssa! Hienoa oli, että jokaisesta treenistä huokui tiimihenkisyys ja taistelu! Ilmassa oli hikeä, huutoa ja verta! Laura piiskasi porukkaa sellaisella innolla, että jos lakki olisi ollut päässä niin se olisi lentänyt kaaressa jorpakkoon! Tiimihengen luominen on oma taiteenlajinsa ja siinä kyllä onnistuttiin, sillä alussa hieman jännittynyt treeniporukka heitteli halauksia ja yläfemmoja treenin päätyttyä!
Hientaniemen puistossa päästiin myös "tetsaamaan"...viime kerrasta onkin aikaa!
Tämä on se irvistys kun tuntuu hyvälle!
Mukavaa treeniviikkoa kaikille!
-Visa
Friday, June 5, 2015
Juoksutiimiläiset tulessa maailmalla!
Mennyt kuukausi on ollut Juoksutiimille kovaa puurtamista ja valmistautumista Lavaredo Ultraa ja Cortina Trailia varten! Nyt on kisaan enää 3,5 viikkoa aikaa, joten on aika katsoa hieman taaksepäin.
Juha ja Tommi:
Juoksutiimiläisten maailmanvalloitus jatkui ja tällä kertaa vallloitus kohteena oli Unkari, Budapest!
Budapestissä järjestettiin Salomon Ultra trail marathon, jossa matkoina oli 52km ja 111km.
Tiimistä 52km kisaan osallistuivat Juha ja Tommi. 111km kisassa ei "tällä kertaa" juosutiimiläisiä nähty...ehkä tulevina vuosina? Sitä on ainakin lupa odottaa, sillä sen verran positiivista palautetta Unkarinmailta tuli. Kilpailu oli hienosti järjestetty (vaikkakin viimeiset, ratkaisevat kilometrit jouduttiin juoksemaan 27 asteen helteessä ilman tankkauspistettä) ja kisapaikka oli upealla paikalla. Mainitsematta ei voi myöskään jättää maan alhaista hintatasoa. Riemun kiljahdukset kantautuivat Unkarista tikanmaan perukoille asti, kun tiimiläiset tajusivat, että "pidemmän" kaavan kautta vietetty illallinen (viimisen päälle ravintolassa) kustansi vain murto-osan suomen hinnoista ja olut tuopposenkin sai 1,5€ hintaan!
Ruoka ja juoma olivatkin maistuneet ilmeisesti hyvin, sillä aina niin timmissä kunnossa olevan Juhan turvonneet poskipäät saattoi nähdä, vaikka kaveri seisoi sinuun selinpäin...huhu!
Noh, se siitä...kyllä siellä urheiltiinkin. Alunperin 52km suunniteltu kilpailu venytettiin sitten muutamalla kilometrillä (mikä oli Juhan mielestä aivan PÖYRISTYTTÄVÄÄ) ja lopullinen matka oli 53.7km.
Se ei tiimiläisiä kuitenkaan haitannut ja maalissa oltiin seuraavin tuloksin:
Tommi, 06:53:43 sijoitus 48.
Juha, 07:10:16, sijoitus 66.
vas. Tommi "äijä o pelkkää partaa ja tukkaa" Laitervo, Juha "mä tykkään täst mun lippiksestä" Heino, ja yks turisti ku halus kuvaan.
Jaakko:
Jo toista vuotta peräkkäin Jaakko lähti metsästämään 3h alitusta Kööpenhaminen maratonilta. Kuten viime vuodelta muistetaan, niin edellinen aika oli 3:12:30
Sitä lähdettiin siis rikkomaan!
Nappiinhan suoritus meni!!! Jaakko liiteli kööpenhaminen tuiskeessa maran aikaan: 2:58:08!!!
Aivan mahtavaa!
Gisella:
Juoksutiimin uusin ja"hotein" jäsen Gisella, on ottanut tiimiläisyyden vakavasti. Ennätyksiä lähdetään rikkomaan ja uusia kokemuksia haalimaan. Näin kävi tällä kertaa ruotsissa. Gisen elämän ensimmäiselle maratonille olisi voinut sattua parempikin keli, mutta mikäs +5 asteessa ja "hentoisessa" vaaka-sateessa oli juosta. Sormet lähes kuoliossa ja nenä auliiti vuotaen Gise paineli tukholman maratonin aikaan: 4:38:13 mikä on ensimmäiseksi maraksi todella hyvin!
Juha ja Tommi:
Juoksutiimiläisten maailmanvalloitus jatkui ja tällä kertaa vallloitus kohteena oli Unkari, Budapest!
Budapestissä järjestettiin Salomon Ultra trail marathon, jossa matkoina oli 52km ja 111km.
Tiimistä 52km kisaan osallistuivat Juha ja Tommi. 111km kisassa ei "tällä kertaa" juosutiimiläisiä nähty...ehkä tulevina vuosina? Sitä on ainakin lupa odottaa, sillä sen verran positiivista palautetta Unkarinmailta tuli. Kilpailu oli hienosti järjestetty (vaikkakin viimeiset, ratkaisevat kilometrit jouduttiin juoksemaan 27 asteen helteessä ilman tankkauspistettä) ja kisapaikka oli upealla paikalla. Mainitsematta ei voi myöskään jättää maan alhaista hintatasoa. Riemun kiljahdukset kantautuivat Unkarista tikanmaan perukoille asti, kun tiimiläiset tajusivat, että "pidemmän" kaavan kautta vietetty illallinen (viimisen päälle ravintolassa) kustansi vain murto-osan suomen hinnoista ja olut tuopposenkin sai 1,5€ hintaan!
Ruoka ja juoma olivatkin maistuneet ilmeisesti hyvin, sillä aina niin timmissä kunnossa olevan Juhan turvonneet poskipäät saattoi nähdä, vaikka kaveri seisoi sinuun selinpäin...huhu!
Noh, se siitä...kyllä siellä urheiltiinkin. Alunperin 52km suunniteltu kilpailu venytettiin sitten muutamalla kilometrillä (mikä oli Juhan mielestä aivan PÖYRISTYTTÄVÄÄ) ja lopullinen matka oli 53.7km.
Se ei tiimiläisiä kuitenkaan haitannut ja maalissa oltiin seuraavin tuloksin:
Tommi, 06:53:43 sijoitus 48.
Juha, 07:10:16, sijoitus 66.
Jaakko:
Jo toista vuotta peräkkäin Jaakko lähti metsästämään 3h alitusta Kööpenhaminen maratonilta. Kuten viime vuodelta muistetaan, niin edellinen aika oli 3:12:30
Sitä lähdettiin siis rikkomaan!
Nappiinhan suoritus meni!!! Jaakko liiteli kööpenhaminen tuiskeessa maran aikaan: 2:58:08!!!
Aivan mahtavaa!
Gisella:
Juoksutiimin uusin ja"hotein" jäsen Gisella, on ottanut tiimiläisyyden vakavasti. Ennätyksiä lähdetään rikkomaan ja uusia kokemuksia haalimaan. Näin kävi tällä kertaa ruotsissa. Gisen elämän ensimmäiselle maratonille olisi voinut sattua parempikin keli, mutta mikäs +5 asteessa ja "hentoisessa" vaaka-sateessa oli juosta. Sormet lähes kuoliossa ja nenä auliiti vuotaen Gise paineli tukholman maratonin aikaan: 4:38:13 mikä on ensimmäiseksi maraksi todella hyvin!
Subscribe to:
Posts (Atom)