Destination

Destination

Monday, May 19, 2014

Copenhagen marathon 2014

Viikonloppuna juostiin siis Kööpenhaminan maraton. Viiden tähden juoksutiimistä reissuun lähti ikiliikkuja Jaakko Vuorinen. Viime viikon iltasanomien kansipoikanakin nähty Vuorinen lähti viimeistelemään kisakuntoaan Tanskan kaduille.
Jaakon tavoitteena oli juosta ehjä kilpailu ilman kelloa, hyvällä fiiliksellä ja ennenkaikkea ilman kramppeja. Ennen reissuun lähtöä Jaakko teki lupauksen, että jos yksikin kramppi tulee, niin kisa jää samantien kesken. Mitään riskejä ennen Mont blancia ei otettaisi.

Kisapäivän aamu alkoi pilvisesti. kööpenhamina ei hellinyt juoksijoita auringon paisteella mikä sopikin Jaakolle hyvin. Viimeiset tankkaukset aamupalan merkeissä ja sitten kohti kisapaikkaa. Paikalle oli saapunut runsaasti katsojia ja se loi juoksulle hienot puitteet.


Juoksureitti kiemurteli kauniisti kaupungin keskustaa myötäillen.

Juoksu alkoi Jaakon osalta vahvasti. Vauhti oli tuntunut jopa liiankin kovalta, mutta mikäs siinä juostessa kun jalka tuntui kevyeltä. Ilman juoksukelloa juoksu oli tuntunut kevyeltä ja rennolta...ei tarvinnut koko ajan vilkuilla vauhtia ja sykkeitä. Jossain vaiheessa oli herra odotellutkin että koska mieli muuttuisi sekavaksi ja jalat antaisivat singnaalia siitä, että nyt olisi hyvä jo lopettaa. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan vauhti pysyikin hyvin kasassa aina maaliin saakka. 32km kohdalla Jaakko päätti vielä lisätä höyryä koneeseen ja vauhti nousi hieman. Silti happi kulki hyvin eikä suurempaa hengästystä ollut havaittavissa. Muutaman kilometrin päästä, n 35km kohdalla hymy kuitenkin hyytyi eikä hurraavat tanskalaiskaunottaretkaan saaneet sitä enää käännetttyä. Muutama banaani, pari säkkiä geeliä ja hieman suomalaista sisua ja Jaska oli kuitenkin takaisin pelissä.
Viimeinen kilometri ja loppusuora saivat taas äijän hyvälle mielelle ja kuten kuvasta näkyykin, niin ammattilaisen elkein hän huudattaa yleisöä juostessaan!
Maalisuoralla mennään kuin Finnair konsanaan :D

Maaliviivanylitys menee kuitenki rauhallisemmin!


Virallinen maaliintuloaika oli siis: 3,12,30 mikä onkin ihan kiitettävä aika ns."rennoksi" maratoniksi. HYVÄ JAZKA!!!!
Tässä vielä speksejä juoksusta:

Kaikenkaikkiaan juoksu oli siis onnistunut hyvin ja mikä parasta: Ilman kramppeja!!! Jaakon ongelmana ovat olleet pohjekrampit, mitkä ovat kiusanneet juoksijaa lähes jokaisessa maratonissa ennen tätä. Edistystä on siis tapahtunut ja suunta oikea! Vapise Mont blanc!
Itse kilpailu oli hyvin järjestetty ja puitteet olivat kunnossa. Jaakko kehuikin tätä hienoimmaksi kaupunkimaratoniksi missä on tähän asti juossut...ja onhan siellä plakkarissa kuitenki amsterdamia, barceloonaa etc.

Kun viikonlopun kruunasi crossfittyttöjen hieno menestys euroopanmestaruuskilpailuissa ja Heinon Juhan slaavikyykyt, niin ei voi olla muuta kuin tyytyväinen taas tähänkin viikonloppuun!
Tästä on taas hyvä lähteä uuteen urheilupainotteiseen viikkoon!


No comments:

Post a Comment