Taas on yksi treeniviikko juoksutiimillä takana ja Mont Blanc marathon 2014 on hieman lähempänä. Reilu 4 viikkoa ja ollaan jo koneessa kohti Ranskaa! Lehmänkellot soivat jo korvissa!!!
Menneen viikon agendalla oli kevyttä lenkkiä, lihaskunnon ylläpitoa Reebok Crossfit Turun ohjauksessa, laskuvarjohyppyä kesäauringon paisteessa ja mahtui sinne mukaan vielä yksi jalkapallo-ottelukin.
Jaakon viime viikonloppuinen Kööpenhamina maratoni tuntui vielä jaloissa, ja vaikka juoksu olikin tuntunut hyvältä, eikä kaikkea vielä laittettu peliin, niin palautumiseen tuntui silti menevät odotettua kauemmin...
Visan palautellessa jalkojaan voitokkaan jalkapallo-ottelun jäljiltä (ÅCF-KY-Sport 4-1), Vilin hyppiessä alas potkurikoneesta ja Juuson ihmetellessä turvonnutta nilkkaansa, lähtivät Juha ja Jaakko valloittamaan taas Hirvensalon alppeja. Puitteet olivat ainakin kohdillaan kun Turkua hellittiin +33 asteen lämpötiloilla ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Mont Blancilla ei taida olla ihan näin lämmin, mutta hyvähän se on helteessä treenata.
Juoksutiimin perinteinen (20 x ylös/alas) treeni onkin osoittautunut hyväksi "lämmittelyksi" tulevaa koitosta varten. Tällä kertaa ei kuitenkaan aivan tuohon päästy. Jaska jätti leikin kesken 10 kierroksen jälkeen, koska maratonin rasittamat jalat olivat vielä liian väsyneet. Juha paineli sinnikkäästi helteessä, mutta 2h tunnin ja 17 kierroksen jälkeen joutuin hänkin jättämään leikin kesken. Eiliset kyykyt ja mäessä hikoilu saivat äijän aivan sekavaksi.
Mulahdus mereen ja iltapalaksi champions leaguen finaali, ja äijät olivat taas kuin uudelleensyntyneitä!
Nousua treenille tulee n.800-1000m, riippuen siitä kuinka korkelle nousun lopussa menee. Tuo 1000m saavutetaan jos nousee aivan rinteen korkeimpaan kohtaan, pienelle nyppylälle. Kokonaismatkaa tulee n.7-8km. Aikaa olemme saaneet kulumaan 1.38h ja 2h välillä riippuen taukojen pituudesta.
Visa kävi sunnuntaina kokeilemassa onneaan samaisessa mäessä ja 20 rundia meni aikaa 1.38h. Lämpötila oli maltillisempi n.28-31 astetta, eikä aurinkokaan paistanut koko aikaa, joten olosuhteet hieman suotuisammat. Rinteen ruoho oli kasvanut viimekerrasta aikalailla, joten polkua pitkin oli paineltava. Viimeiset viisi kierrosta mentiin hissikuilun hiekkatietä ylös. Huomattavasti kevyemmin matka kuitenkin taittui viime kertaan verraten...oikealla tiellä siis ollaan! Sykkeet ja nousuvauhti pysyivät tasaisina koko urakan ajan. 2 kierroksen jälkeen pieni notkahdus, koska juomarepun vetoketju sanoisopimuksensa irti ja jäi käteen...sitä korjaillessa tuhraantui muutama kallisarvoinen minuutti.
Vilin viikonloppu meni Turun laskuvarjokerholla jossa hyppymaisteri availi varjojaan ensi kerran tänä kesänä. Niin onnistuneesti hangon poika sieltä tulikin alas, että päätti painella kunnon lenkin viikonlopun päätteeksi. Vili lähti sydänkäpysensä hellästä syleilystä ja pinkaisi Naantalista Turkuun 22km. Kevyesti oli jalka noussut ja viimeiset viisi kilometriä oltiin paineltu oikein salomonit sauhuten! CAMA!!!
(Vilin itsepakattu laskuvarjo, sekä legendaarinen Turun laskuvarjokerhon kokolattiamatto)
No comments:
Post a Comment